Oman maailman luominen – Mistä aloittaa?

Arvioitu lukuaika: 5 minuuttia

Fantasiamaailman rakentaminen on yhtä aikaa houkutteleva ja tyrmäävä ajatus. Kukapa ei olisi joskus tullut ajatelleeksi sellaista? Moniko on lamaantunut heti sitä ajateltuaan? Alkujärkytyksestä toivuttua ajatus alkaa itämään, pitäisikö aloittaa kartasta, kielestä vai hahmosta? Tarvitaanko tuhansien vuosien historia, kokonaisia kulttuureja, poliittisia järjestelmiä ja luonnonlakeja ennen kuin voi kirjoittaa ensimmäistä kohtausta? Vastauksia on kaksi. Kyllä. Ei. Voit tehdä kuin Tolkien ja käyttää koko elämäsi niin maailman luomiseen saamatta sitä koskaan valmiiksi. Vaihtoehtoisesti voit tehdä kuten Rowling ja luoda maailman, joka on täynnä ihmeitä ja kirjaimellisesti taikuutta, ilman, että syvennyt sen historiaan tai olemukseen enempää kuin lasten/nuorten kirjan juonelle on tarpeellista. Kuten kirjoja ja kirjailijoitakin, tapoja luoda maailmoja on yhtä monta kuin luojiakin. Paras tapa juuri Sulle on se, jolla juuri Sä saat eniten aikaan.

Tässä artikkelissa vastaan kysymykseen: Mistä oikeasti kannattaa aloittaa? Pohjaan sen omiin kokemuksiini ja samalla esittelen erilaisia lähestymistapoja, niiden vahvuudet ja sudenkuopat. Mukana on myös ideoita ja esimerkkejä, jotka auttavat sinua rakentamaan juuri oman näköisesi maailman ilman että jäät ikuiseen suunnitteluvaiheeseen. Lopussa esittelen, miten ja millaiseksi olen itse luonut Ealrianin noin kahdenkymmenen vuoden aikana. Voi luoja, taidan olla lähempänä Tolkienin tyyliä…

1. Fantasiamaailma on työkalupakki

Ensin on purettava yksi yleinen harhaluulo: fantasiamaailma ei ole romaanin päähenkilö. Ei vaikka sen kuvailuun käytettäisiin valtaosa kirjasta tai sarjasta. Se ei ole näyttämö, jota esitellään ylpeänä kuin museokokoelmaa. Se on väline, jonka kautta tarina, hahmot ja teemat tulevat eläviksi. Se ei ole työkalu. Fantasiamaailma on työkalupakki, joka tarjoaa sen, mitä maailmaltasi tarvitset. Jos keskityt maailman rakentamiseen erillään siitä, mitä haluat kertoa, vaarana on nopeasti se, että rakennat universumin, jota et tarvitse.
Sen sijaan sinä tarvitset ongelman. Siksi ensimmäinen askel ei ole piirtää karttaa tai keksiä valtakuntien nimiä. Se on kysyä itseltäsi:

• Onko minulla tarina, jonka haluan kertoa?

• Riittääkö siihen Kontulan lähiöt tai Varissuon kantabaarit vai tarvitseeko se enemmän?
• Kuinka paljon enemmän? Voi luoja, alanko minäkin nyt ideoimaan seuraavat 20 vuotta maailman luomisesta?

2. Neljä toimivaa tapaa aloittaa – ja kenelle ne sopivat

Hyvä, jos jatkoit tähän asti… sinulla on ongelma! Nyt tarvitset työkalupakkia, sillä World building lontoolaisittain ja Maailmanrakennus helsinkiläisittäin voi alkaa. Tapoja aloittaa on useita eikä ole olemassa oikeaa tapaa aloittaa. Alla on neljä erilaista kirjoittajaprofiilia ja niiden mukaan räätälöidyt lähestymistavat. Ehkä löydät näistä tai näiden yhdistelemisestä itsellesi mieluisimman tavan!

A. Tarinalähtöinen aloittaja

Kenelle? Sinulle, jolla on jo kohtaus tai hahmo mielessä.
Sinä aloitat tunteesta, tilanteesta tai ihmisestä. Ehkä sinulla on mielessäsi nainen, joka seisoo raunioissa sateen jälkeen, tai sotilas, joka jättää miekankantonsa tehtävän kesken. Tällöin kysyt: Millainen maailma synnyttäisi tämän hetken?
Työkalut:

• Kirjoita lyhyt kohtaus ennen kuin rakennat maailmaa.

• Kysy jokaisessa lauseessa: mitä tämä kertoo ympäröivästä yhteiskunnasta?

• Älä pelkää ”takaisinpäin rakentamista”, voit luoda maailma sen mukaan, mitä tarinasi vaatii.

Henkilökohtainen suosikkini! Idea saattaa syntyä mistä tahansa: unesta, bussin ikkunasta, tv-mainoksesta (työkalupakki syntyi Blåklederin tjsp. rasittavasta työhousu-mainoksesta!) tai arkipäiväisestä, merkityksettömästä kohtaamisesta.

B. Rakenneorientoitunut aloittaja

Kenelle? Sinulle, joka nautit systeemeistä, kartoista ja loogisuudesta.
Tässä lähestymisessä maailmaa rakennetaan kuin arkkitehti: suuret linjat ensin, yksityiskohdat myöhemmin. Ajatuksena on luoda johdonmukainen järjestelmä, joka kantaa mitä tahansa tarinaa.
Työkalut:

• Piirrä kartta ja pohdi ilmastovyöhykkeet, resurssit, yhteiskuntien sijainnit.

• Rakenna historia aikajanoina.

• Määritä taikuuden tai teknologian rooli ja jakautuminen.

Tämä toimii tai ei toimi, hyvin paljon riippuu itsestäsi kirjoittajana. Jos annat tarinan viedä itsesi mukanaan kuten minulla usein käy, saatat löytää itsesi tilanteesta, jossa sinulla on jo valmis maailma ilman tarinoita. Sen jälkeen huomaatkin, ettei yksikään tarina-aihioista taivu luomaasi maailmaan. Hitto. Pystytkö taivuttamaan tarinat tahtoosi ja hyväksikäyttämään maailmaasi?

C. Teemavetoinen aloittaja

Kenelle? Sinulle, joka ajattelet kirjoittamista välineenä keskusteluun.
Haluat kertoa jostakin suuremmasta: vallasta, moraalista, kuolemasta, tulevaisuuden pelosta. Aloita siis siitä aiheesta ja kaikki maailman piirteet nousevat siitä teemasta. Tämä ei toki tarkoita, etteivätkö ne voisi kasvaa kukkimaan kuin kaikkein kaunein puutarha. Teemojen määrän kanssa on kuitenkin syytä pysytellä tiukkana ja sinä olet portinvartijana päättämässä, milloin liika on liikaa. On hyvä muistaa, ettei sillisalaatti yleensä ole kirjoissa yhtään sen herkullisempaa kuin lautasellakaan.
Työkalut:

• Kirjoita yksi virke, jossa tiivistät maailmasi ”keskustelun”.

• Mieti, millainen yhteiskunta pakottaa ihmiset kohtaamaan tämän teeman.

• Luo rakenteita, jotka pakottavat hahmot ristiriitaan aiheen kanssa.

Vahvat teemat ovat romaanin luuranko. Ne pitävät rakenteen kasassa ja sydämen – elimen, joka pitää tarinan elossa – paikoillaan. Ellei sitä sitten revitä irti rinnasta, sellaista on tullut luettua niin kuvainnollisesti kuin kirjaimellisestikin.

D. Kipinäaloittaja

Kenelle? Sinulle, joka saat idean oudosta yksityiskohdasta ja haluat nähdä, mitä siitä kasvaa.
Ehkä sinulla on ajatus siitä, että ihmiset vaihtavat muotoa kuukausien mukaan, tai että aika on valuuttaa. Sinulle maailma on kokeilu, jonka logiikka rakentuu jälkikäteen. Minulla oli paljon vastaavanlaisia ideoita katsottuani Inceptionin.
Työkalut:

• Kirjoita yksi sivu pelkästään idean logiikasta.

• Kysy, miten tämä outous vaikuttaa kaikkeen muuhun: perheeseen, politiikkaan, uskontoon.

• Salli itsellesi vapautta – mutta tarkastele jatkuvasti, mitä seurauksia syntyy.

Aika on valuuttaa. Siitä ajatuksesta syntyi pirun hyvä elokuva In Time, joka kiteytyy juoneltaan aikalailla kokonaan edeltävän virkkeen ympärille. Elokuva tuotti Wikipedian mukaan noin 175 miljoonaa dollaria. Aika hyvin yhdelle idealle?

3. Ja seuraavaksi – Kuinka Ealrian syntyi?

Seuraavaksi neuvon sinua kokeilemaan noita kaikkia, sekoittelemaan ja vääntelemään niitä keskenään. Tässä sinulla on nyt edessäsi pullataikinan ainekset. Löytyy kohtaus, ensimmäiset palikat maailmanrakennukseen sekä ensimmäiset teemat unohtamatta idean poikasia maailmasi logiikasta. Veivaa ja vatkaa, muodosta sitko ja ala kohottamaan! Tulevissa postauksissa lähden avaamaan varsinaista maailmanrakennusta työkalu kerrallaan (tiedän, sotken tässä nyt ikävästi tyämiesten työkalupakkia pullataikinan kanssa, mutta välineitä se leipurikin tarvitsee!). Sitä ennen sukellan kuitenkin 20 vuoden päähän muinaishistoriaan, aikaan jolloin olin 14-vuotias ja juuri lukenut Christopher Paolinin Perillinen-kirjasarjaa uudestaan ja uudestaan. Kerta toisensa jälkeen.

Alkujaan teksti lähenteli laadultaan ala-arvoista fanfictionia, mutta silti 20 vuoden takaisista tekstipätkistäkin on säilynyt jopa yllättävän paljon materiaalia siihen, mitä Ealrian tänä päivänä on. Muun muassa seuraavat asiat ovat säilyneet… jos eivät nyt aivan muuttumattomina niin tunnistettavina vuosien halki:

• Ensimmäinen kirja alkaa kohtauksella, jossa haltia laskeutuu lumiselta vuorelta ja vapauttaa vangitut haltiat orjakauppiaalta.
  • Alunperin orjakauppiaat olivat vihollissotilaita. Viime vuonna luotu kohtaus palveli paremmin suurempaa kuvaa.
• Kaupunkien nimet ja niiden summittaiset sijainnit. Jonkinlainen aikajana. Ylipäätänsä iso osa hahmoista on saanut yhä käytössä olevan nimen vuosien 2005-2013 välillä.
  • Säilynyt kutakuinkin samankaltaisena. Tosin, erinäisistä ja lukijan mielikuvituksen varaan jätettävistä syistä olen vaihtanut Ealrianin luojajumalan nimen Aranuksesta Aldiriksi.
• Teemat ovat alusta alkaen olleet eeppisen mahtipontisia ja skaalaltaan kosmisia. Sen suhteen mikään ei ole muuttunut. Alla oleva lainaus on vuodelta 2012:

Hyvä ja Paha ovat aina olleet olemassa, maailman alusta asti ne ovat eläneet tietäen toisensa. Alusta asti ne ovat olleet sodassa keskenään, aina siitä asti kun isoveli nousi nuorempaa vasten. Sotaa on käyty ja sotaa tullaan käymään. Sodassa ovat olleet vastakkain monet armeijat, eläimet ovat taistelleet toisia eläimiä vastaan ja lukemattomat miehet ovat taistelleet toisiansa vastaan.
Niin on ollut, mutta tuleeko niin olemaan? Aikojen alussa syntyi

Kyllä, siinä on tosiaan jäänyt lause kesken, mutta yhtä kaikki… tuo 13 vuoden takainen lyhyt kappale kuvaa hyvin yhtä Ealrianin syvimmistä teemoista tänä päivänäkin: valon ja pimeyden ikuista kamppailua. Toki se on nyt tähän päivään mennessä saanut seurakseen kosolti enemmän niin kirkkaita valon säkeitä, synkkiä pimeyden kudoksia kuin yllättäviä harmaan sävyjäkin.

• Alusta alkaen ideana on ollut kuvata vangitun jumalan vapauttamista.

4. Työkalupakin työkalut

Seuraavissa osissa tulen purkamaan maailmanrakennuksen tärkeimpiä työkaluja, jotta jonain päivänä sinullakin on  avaimet omaan maailmaasi. Tai vähintäänkin eväät sille matkalle!

• Kartta ennen kansaa? Visuaalinen maailma kirjoittajan apuna
  (Käsin piirretyt kartat, ilmaiset työkalut, symbolinen vai realistinen?)

• Kulttuurit ja kansat: näin luot elävän yhteiskunnan
  (Arvot, tavat, moraali, juhlat, ruoka. Jotta ei olisi vain ”haltioita ja kääpiöitä”.)

• Uskonto ja jumalat – hengellinen kerros maailmassasi
  (Monoteismi, polyteismi, ateismi, ja niiden vaikutus arkeen ja valtaan.)

• Fantasiamaailman historia – miten kirjoittaa menneisyyttä ilman tylsää kronikkaa?
  (Myytit, legendat, valloittajat, kadonneet valtakunnat.)

• Politiikka ja valtarakenteet fiktiossa
  (Demokratia, imperiumi, varjohallinto? Mikä toimii ja miksi.)

• Kielet ja nimet – kuinka välttää Tolkienin varjo omaa luodessa
  (Kielivivahteet, nimien kaiku, johdonmukaisuus ilman keinotekoisuutta.)

• Maantiede, ilmasto ja resurssit – realistinen maailma tuntuu painavalta
  (Ei vain ”aavikko siellä, vuori täällä”. Miten maasto vaikuttaa kulttuuriin?)

• Magian säännöt
  (Taikuuden logiikka, rajoitukset ja seuraamukset. Asiat, jotka tekevät siitä uskottavan.)

• Arkielämä ja yksityiskohdat: mikä tekee maailmasta oikean?
  (Mitkä ovet natisevat? Millaista leipää syödään? Kuinka kaivo toimii?)

• Uudet lajit ja rodut: kuinka luoda ne ilman kliseitä tai rasistisia alavireitä
  (Yhteiskuntien sijaan lajien erot voivat olla metaforisia tai biologisia.)

• Teknologian ja taikuuden tasapaino maailmassa
  (Onko maailmassasi tulitikkuja, musketteja, lentäviä laivoja vai loitsusanoja?)

• Unet, profetiat ja mytologia sekä alitajunnan rooli maailmassa
  (Voiko maailma elää unista tai pelosta käsin?)

• Maailmanrakennuksen sudenkuopat: mihin on helppo kompastua?
  (Infodumpit, epäloogisuus, liiallinen monimutkaisuus.)

• Maailma, joka muuttuu – miten kirjoittaa dynaaminen, kehittyvä universumi
  (Vallankumoukset, ilmastokatastrofit, uudet uskonnot – maailma ei ole staattinen.)

Ja nämä nyt vain joitain ensimmäisenä mieleen tulleita mainitakseni! Kuten elämä Maassa, myös hyvä fantasiamaailma elää ja hengittää kasvaen jatkuvasti.